Vuosi sitten ilmastokeskustelua ravisteli "Climategate". East Anglian yliopiston sähköpostipalvelimet hakkeroitiin, sähköpostit ryöstettiin ja jaeltiin internetissä. Asiayhteydestään irrotettujen sitaattien avulla todisteltiin koko ilmastotutkimusta tekevän tieteen olevan vain salaliittoa. Vielä tänään, 12 kuukautta myöhemmin, 'Climategate' on skeptikkoargumenteista suosituin. Mutta on yksi kysymys, jota skeptikot näyttävät välttelevän:

Onko "Climategate" muuttanut tieteellistä käsitystä ilmaston lämpenemisestä?

Onko tiede muuttunut? Onko mitään muutosta tapahtunut niissä lukuisissa riippumattomissa todisteissa, jotka osoittavat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen todeksi? Tätä ei kysytä, ja se johtuu vastauksesta:

Todisteet ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ovat lujemmat kuin koskaan.

Lukuiset seikat todistavat lämpenemisen olevan ihmisen aiheuttamaa. Toisistaan riippumattomat, useilla eri tekniikoilla ja eri lähtökohdista tehdyt mittaukset saavat tutkijat kaikkialla maailmassa päätymään samaan tulokseen.  Kun tarkastelemme todisteiden koko kirjoa, näemme selkesti ihmistoiminnan vaikutukset ilmastossa.

Climategate-polemiikki on yritys siirtää huomio pois tieteestä. Tämä on yleinen taktiikka, kun pyrkimyksenä on kieltää tieteellinen yksimielisyys ja saada se näyttämään salaliitolta. Merkkejä mistään salaliitosta ei kuitenkaan ole. Sähköposteihin liittyvien tutkijoiden toimia on tutkittu useissa riippumattomissa selvityksissä. Kaikki ovat todenneet tutkijat syyttömiksi väärinkäytöksiin:

1. Helmikuussa 2010 Pennsylvanian yliopisto julkaisi loppuraportin tutkinnasta jossa tutkittiin Climategate-sähköposteja, joihin yliopiston meteorologian professori, tohtori Michael Mann oli ollut osallisena. He totesivat, että "ei ole olemassa uskottavaa näyttöä siitä, että tohtori Mann oli tai olisi koskaan osallistunut, suoraan tai välillisesti, mihinkään toimiin, joiden tarkoituksena on ollut piilotella tai väärentää tietoja". "Miken Nature trickistä", he totesivat, "Niin kutsuttu ”temppu” ei ollut mitään muuta kuin tilastollinen menetelmä, jolla kaksi erilaista tietosarjaa sovitetaan toisiinsa yleisesti hyväksytyllä tavalla".
   
2. Maaliskuussa 2010 Britannian hallituksen alahuoneen tiede-ja teknologiakomitea totesi julkaisemassaan raportissa, että East Anglian ilmastontutkimusyksikköä (CRU) kohtaan suunnattu kritiikki on väärin kohdistettu, ja että CRU:n "Professori Jonesin toimet vastasivat tavanomaista tiedeyhteisön käytäntöä".
3. Huhtikuussa 2010 East Anglian yliopistossa perustettiin yhteistyössä Royal Societyn  kanssa kansainvälinen tieteellinen arviointilautakunta, jonka puheenjohtajana toimi professori Ron Oxburgh. Kansainvälisen paneelin raportissa arvioitiin CRU:n julkaisemien tutkimusten luotettavuutta todeten, "mitään näyttöä tarkoituksellisista tieteellisistä väärinkäytöksistä Climatic Research Unitin töissä ei ole".
4. Kesäkuussa 2010 Pennsylvania State University julkaisi tutkimustensa loppuraportin, todeten "tohtori Michael E. Mannia kohtaan esitetyt syytökset ovat perättömiä".
5. Heinäkuussa 2010 East Anglian yliopisto julkaisi riippumattoman raportin tutkimuksesta,  jossa selvitettiin, oliko julkaistuissa sähköposteissa merkkejä tietojen vääristelystä tai tahallisesta piilottamisesta. Raportissa todettiin, että "tutkijoiden kurinalaisuudesta tai rehellisyydestä ei ole epäilystä".
6. Syyskuussa 2010, Britannian hallitus vastasi alahuoneen, Sir Muir Russellin johtaman tiede-ja teknologianeuvoston raporttiin.  Tieteellisen lähdeaineiston julkistamattomuutta käsittelevään kohtaan he totesivat, "CRU:n tapauksessa tutkijoilla ei ollut laillista oikeutta julkaista tietoja". Vertaisarviointiprosessin korruptointiyrityksistä he totesivat "Näkemämme esimerkit eivät osoita professori Jonesin yrittäneen horjuttaa vertaisarviointia. Tutkijoita ei pitäisi kritisoida siitä, että he antavat vapaamuotoisia kommentteja tieteellisistä julkaisuista".

Lukuisten ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tukevien todisteiden lisäksi lukuiset riippumattomat tutkimukset eivät ole löytäneet merkkejä tietojen väärentämisestä tai salaliitosta. Climategate on kuitenkin opettanut tärkeän asian.

Todellinen Climategate-skandaali

Vuosi Climategaten jälkeen voime katsoa taaksepäin ja ymmärtää mitä tapahtui. Nimettömät hakkerit anastivat laittomasti ilmastotutkijoiden sähköposteja tarkoituksena kylvää epäluottamusta tiedettä kohtaan ja ilmastotutkijoita häpäistäkseen. Sähköposteista noukitut sitaatit esitettiin asiayhteydestään irrotettuna tarkoituksena johtaa suurta yleisöä harhaan siitä, mitä ilmastollemme on tapahtumassa. Viimeisen 12 kuukauden aikana todisteet ilmastonmuutoksen negatiivisista vaikutuksista ovat vain vahvistuneet. Todellinen Climategate-skandaali on tämä harkittu mustamaalauskampanja, jonka tarkoituksena on ollut kääntää ihmisten huomio pois tieteen todeksi osoittamasta ilmaston lämpenemisestä.

Posted by John Cook at 10:47 AM